Kotihoidon rakenteiden optimointi on tarpeen ja mahdollista

Optimointi on edelleen kuuma peruna kotihoidossa. Yhtäältä kaikilla ohjelmistotoimittajilla on tarjolla optimointia. Toisaalta se voi tarkoittaa melkeinpä mitä tahansa.

Optimointia on periaatteessa kaikki toiminta, jossa asiat pyritään tekemään tehokkaammin ja paremmin – mitä ikinä ne sitten milloinkin sattuvat tarkoittamaan. Yleensä optimointi on juuri sellainen palvelu tai tuote, mikä yrityksellä itsellään sattuu olemaan tarjolla.

Periaatteessa kaikki matemaattiseen suunnitteluun perustuva optimointi on yhteensovitettavissa. Yhdellä voi tehdä rakenteita koskevaa mallinnusta, toisella päiväkohtaista käyntien järjestämistä, kolmansilla ja neljänsillä jälkikäteistä tarkastelua siitä, miten suunnitelmissa on pysytty. Parhaassa tapauksessa kaikki osa-alueet onnistuvat ja ovat helposti saatavilla.

Suurin potentiaali on rakenteiden optimoinnissa

Suurin osa optimoinnin potentiaalista – sekä määrällinen että laadullinen – perustuu siihen, että toiminnan rakenteet ovat kunnossa. Kyse ei siis ole pelkästään vasemmalle tai oikealla kääntymisestä, eikä ensivaiheessa edes siitä millä reiteillä ja missä järjestyksessä asiakaskäynnit ovat. Niiden vuoro tulee vasta myöhemmin.

Rakenteiden optimointi tarkoittaa työaikojen sovittamista asiakastarpeisiin. Tämä koskee sekä työvuorojen alkamis- ja päättymisaikoja että työntekijöiden sijoittamista työvuoroihin. Se koskee tiimien yhdistämisiä ja niiden välisiä rajanvetoja.

Rakenteiden optimointi tarkoittaa myös yhteissuunnittelua. Yhteissuunnittelu tarkoittaa optimaalista määrittelyä sille, kuinka paljon eri ammattiryhmien ihmiset tekevät sellaisia käyntejä, jotka eivät vaadi juuri heidän ammattiaan tai osaamistasoaan vastaavaa osaamista.

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhteensovittaminen

Tässä ollaan soten keskellä, missä sosiaalitoimi ja terveydenhuolto kohtaavat – erilaiset taustat ja erilaiset eetokset.

Yhteensovittamisessa on suurin potentiaali tehostamiselle, laatuakin samalla parantaen. Siinä on myös – niin kuin kaikki alan ihmiset tietävät – erittäinkin voimakkaan vastarinnan paikka. Jos ja kun muutoksia esitetään, vaihtoehtoisten mallien on oltava toteuttamiskelpoisia, lähtötilanteeseen verrattuna tehokkaampia ja vieläpä laadukkaampia. Niiden on kestettävä periaatteellistakin vastarintaa.

Suoraan kysyttäessä usein vastataan, että kyllä heillä sairaanhoitajat tekevät myös lähihoitajien työtä. Ainakin silloin kun sairaanhoitajat ovat omalla käynnillään, tekevät he siinä mahdollisen lähihoitajan käynnin samalla.

Näitä silloin tällöin tai siellä täällä tehtäviä korvaavia käyntejä on erittäin vaikea ottaa huomioon suunnittelussa. Niistä on hyvin vaikea koostaa mitään rakenteellisesti merkittävää, esimerkiksi työvuorojen sijoittelua koskevaa uutta toimintamallia.

Toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen esittämiseen tarvitaan oikeita työkaluja

Kotihoidon henkilöstö pystyy – tosin valtavan ison työn jälkeen – esittämään kuinka asiat tehdään nyt. Sen sijaan heidän on erittäin vaikeaa, käytännössä mahdotonta esittää vaihtoehtoisia, kokonaisuudessaan toteuttamiskelpoisia malleja silloin kun vaaditaan rakenteellisia muutoksia.

Missä tiimirajan tulisi kulkea? Montako lähihoitajaa tarvitaan, jos sairaanhoitajat auttavat aamuruuhkassa jokainen kaksi tuntia? Missä kohdassa aamua? Millainen olisi uusi reititys tällöin? Miten tästä saatava työntekijäresurssi hyödynnettäisiin viikonloppuaamuissa?

Rakenteiden optimointi on työkalu, jolla voidaan tuoda keskusteluun ja käyttöön vaihtoehtoisia ja toteuttamiskelpoisia malleja.

Sekin on hyvä vielä muistaa, että rakenteiden optimointi ei vääjämättä tarkoita vähentämistä ja säästöjä. On tilanteita, joissa kotihoitoon todellakin tarvitaan lisää työntekijöitä tai uusimpia apuvälineitä ja -laitteita.

Silloin vaatimukset tarvitsevat tuekseen uskottavat mallinnukset kotihoidon tilanteesta ennen ja jälkeen muutoksen.

Jarno Väisänen, asiakkuuspäällikkö, Procomp